torstai 8. tammikuuta 2015

Uusi OPS

Keskusteluja kemian uudesta opetussuunnitelmasta käydään netissä ja varmaan myös monen työpaikalla. Luettuani Ari Myllyviidan blogin, päätin esittää muutaman idean itsekin.

Edellinen, vuoden 1994-, opetussuunitelma oli mielestäni jopa parempi kuin tämä nykyinen. Ainakin selkeämpi. Esim. vanha KE2, Orgaaninen kemia, oli ihan paras kurssi.

Uuden KE1-kurssin pitäisi sisältää perustaitojen harjoittelua ja ennen kaikkea töiden tekemistä. Kemiahan on kokeellinen luonnontiede. Oppilaat voisivat innostua jatkamaan kemiaa, kun ei heti ensimmäisessä kurssissa tulisi vastaa pelkkää vaikeaa teoriaa. Onko kokeellinen opetus ylipäätänsä Suomen jokaisessa lukiossa mahdollista järjestää? Ovatko ryhmät kemiassa liian isoja töiden tekemiseen?

Käsiteltäviä asioita KE1-kurssilla voisivat olla jaksollinen järjestelmä (atomi, molekyylin ja ioniyhdisteen muodostuminen), ainemäärä- ja konsentraatiokäsite sekä liuosten valmistus. Näiden lisäksi töiden kautta voisi tutustua erilaisiin kemian ilmiöihin. Töiden kautta voisi sivuta esim. käsitteitä orgaaninen kemia (lääkekemia, biokemia, muovit...), laskennallinen kemia (reaktioyhtälöiden kertoimien löytäminen) ja vaikkapa kemian historiaakin, kuten ehdotettiin Facebookissa Kemian opettajat-vertaisryhmässä.  Lisäksi kurssin pitäisi ehdottomasti sisältää TVT-taitojen opiskelua (mm. tiedonhakua ja tieteellinen asian esittämistä sähköisessä muodossa).

Uusi KE2-kurssi olisi nykyisen Ke3-kurssin kaltainen, mutta alkaisi elektroniverhon rakenteella,  atomi-orbitaaleilla ja kemiallisilla sidoksilla. Sen jälkeen olisi laskennallista kemiaa. TVT-taidot lisääntyisivät tietysti reaktioyhtälöiden ja laskujen kirjoittamisesta myötä.

Uusi KE3-kurssi olisi puhdas orgaanisen kemian kurssi. Se sisältäsi kaikki mitä nyt opiskellaan kursseilla  Ke1, Ke2, Ke3 ja Ke4 orgaanisesta kemiasta. Sen lisäksi tulisi poolisuus-käsite ja hybriorbitaalit. TVT tulisi mukaan kun piirretään vaikkapa orgaanisia yhdisteitä.

Uusi KE4-kurssi olisi nykyisen ke5-kurssin jalanjäljillä. TVT-taidot lisääntyisivät vaikkapa pH-titrauksen ja sen esittämistä LoggerPro-ohjelman avulla.

Uusi KE5-kurssi sisältäisi, kuten Myllyviidankin esityksessä, sähkökemiaa ja hapetus-pelkistysreaktiot (myös hapetuslukumenetelmän), mutta myös energiakäsitteen ja kemiallisen reaktion nopeus-kokonaisuuden. Kurssi voi sisältää suuremman tutkimuksen, kuten Myllyviitakin esittää. TVT olisi mukana tietysti tutkimustyön suunnitelussa, tiedonhaussa sekä lopputyön kirjoittamisessa.

Summa summarum

Jos jotain kaipaisin opetussuunnitelmaan, niin ennen kaikkea

  1. määräyksen että ryhmän max.koko on 20 oppilasta (töiden teko mahdollista)
  2. kemian tunnit on pidettävä kemian luokassa
  3. selkeät kokonaisuudet (esim. orgaaninen kemia omana kurssina)
  4. Ke1-kurssi väljäksi ja helppotajuiseksi kurssiksi (näistä ei todellakaan jatka kemian opiskelua kuin murto-osa)




perjantai 31. lokakuuta 2014

KE3-kurssin laskuosuuden finaali

KE3-kurssilla olemme harjoitelleen erilaisia laskutyyppejä ja tänään kaksoistunnilla teemme laskut tietokoneella käyttäen erilaisia ohjelmia. Tehtävät ovat Peda.netissä ja sinne ne myös palautetaan.

Tehtävät ovat pääasiallisesti vanhoja YO-tehtäviä. Oppilaat käyttävät Daum-kaavaedotoria, LibreOfficea sekä Tl-Nspire-laskinta tai - tietokoneohjelmaa. Oppilailla käyttävät omia koneita, mutta myös koulun minikannettavat ovat saatavilla. Tehtäviä on kaikkiaan viisi, joista oppilaat tekevät vähintään yhden.

Tl-Nspiren käyttöä en ole opettanut, mutta autan tarvittaessa jokaista oppilasta joka sen valitsee. Näin saan itse myös arvokasta tietoa miten sen käyttöä voisi opettaa tulevaisuudessa.











tiistai 7. lokakuuta 2014

KE1-kokeen tehtäviä

KE1-kurssin kokeessa oli monenlaisia tehtäviä, joita tein siis Peda.nettiin. A-osiossa oli 5 kaikille pakollista tehtävää ja B-osiossa 5 valinnaista tehtävää, joista piti tehdä 2.

A-osion tehtävät ovat tehty pääasiallisesti Peda.netin lomakkeella:





















B-osiossa oli  palautustehtäviä, joissa siis tehtävä oli tekstimoduulissa sekä LibreOffice-dokumenttina. 




Jos oppilas teki tehtävän LibreOfficella, hän palautti sen PDF-muodossa kohtaa Palauta kuva tai tiedosto. Oppilas voi halutessaan myös tehdä suoraan merkinnät kohtaan Luo merkintä. Silloin lasku laskettiin kaavaeditorilla ja tuotiin LaTeX-koodina kohtaan Lisää/Matemaattinen kaava. Tämä itse asiassa oli suositumpi tapa tällä kertaa, koska emme juurikaan ehtineet LibreOfficen käyttöä harjoitella.